Tuesday, October 7, 2008

väsymys on suuri, joskus.

Viimeisen päivän mietteitä

kotiinpaluu alkaa sarastaa edessä päin ja matkakuume on osaltaa saatu tyydytettyä. Voi taas hengähtää ja olla valmiina vastaan ottamaan mitä syksy tuo mukanaan. Matkaaminen ja seikkailu on meillä ihmisillä verissä. Kyseessä ei ole aina pelkästään fyysisen matkan tekemisestä, vaan ennen kaikkea juuri henkisestä etsimisestä.Torsti Lehtonen kirjoittaa kirjassaan Inter city Väinämöinen ja kaksitoista muuta esseetä, kuinka ihmisen halu vaeltaa ei ole vain tämän hetken suuri trendi, vaan sen ympärille kietoutuu läpi historian kulkeva ihmisen jatkuva tarve etsiä vastauksia elämän peruskysymyksiin. matkaohjelmat kuten mad Adventures tai Markus Kajon Japani, nousevan auringonmaa eivät ole vain tämän päivän trendi ilmiöitä vaan edustavat pitkää matkailun ja seikkailun kaipuun jatkumoa, joka nykypäivänä on tehty meille mahdollisimman helpoksi ja vaivattomaksi. Enää kun ei tarvitse lähteä uhmaamaan meriä puisella purrella nähdäkseen maailmaa. Onneksi, sillä monien rohkeus ei varmasti siihen riittäisi. En kuitenkaan väitä etteikö sitä vieläkin tarvittaisi. Koettelemuksetkin ovat kuitenkin osa matkaamista ja niiden läpi käyminen antaa saavutuksille monesti paljon suuremman merkityksen. Traagiset Legendat kiehtovat yhä mieliämme niistäkin monet kertovat jatkuvasta matkustamisesta.Antiikin Ahaveros kärsii yhä jumalten langettamasta rangaistuksesta vierittäen yhä kiveä mäkeä ylös saamatta sitä koskaan huipulle asti, lentävä hollantilainen vaeltaa yhä ilmojen halki etsien kotia. myös arkinen kielenkäyttömme on täynnä ilmaan heitettyjä metafyysisiä ilmaisuja, kliseitä, ajatuksia tai toiveita: matkasta, kaipuusta jonnekin tuntemattomaan, elämä on tie jne. Nämä tarinat tai kielen käyttömme käsittelevät juuri vahvasti omaan sielun maisemaamme. Ihminen on jatkuvassa ristiriidassa elävä olento, jonka toiminta perustuu kysymysten esittämisten lisäksi niiden vastausten etsimiseen. Yhtä lailla kun etsimme totuuksia joihin rakentaa elämäämme emme me voi hyväksyä sellaista vastausten lopullista olemassa oloa tai ainakaan niiden löytämistä. Aina pitää olla jotain selvitettävää jos ei vastausta niin sitten kysymys kuten,neljäkymmentäkaksi. lehtonen arvelee, ettei ihminen koskaan valitsisi lopullista totuutta jos toisessa kädessä tarjottaisiin vastausten hakemista, sillä se tarkoittaisi,etsimisen,seikkailun,tien,polun,matkan lopullista päättymistä. Tämä matka on ollut täynnä kaikennäköisiä kommelluksi, joita varmasti tulee vielä useaan kertaan pohdittua ja sulateltua monta kertaa. Maailma on iso paikka ja nähtävää riittää. Näihin ajatuksiin ja unelmiin jo uusista tulevista matkoista haluan omalta osaltani päättää lyhyen blogi vierailijan urakkani.
..vastausten etsiminen jatkuu - Matias

No comments: